torstai 26. maaliskuuta 2015

The universe unfolds for you tonight


12th of March 2015


Me poikaystävän ja ystävänsä kanssa seikkailtiin jokainen omilta suunniltamme koulun pihaan iltamyöhällä pakkasilla. Jäätymään kuoliaiksi.
Kuvissa 500e arvoinen teleskooppi. Kuten "näkyy".

Me, my boyfriend and his friend, all of us adventured our own ways to the school grounds late in the evening to freeze to death.
A telescope worthy of 500 euros in the pictures. As you can "see".


 Ja kyllä vain, ensin kävellen puoli tuntia kotiin ja sama matka takaisin kouluun _illalla_. Kuka hullu sellaista tekee?
Aivan. Minä. (Sain kyllä onneksi kyydin takaisin.)

And yes indeed, first a half an hour walking to my apartment and the same trip back to school _in the evening_. I mean who's crazy enough to do something like that?
Exactly. Me. (Although luckily I got a car ride back.)


                                          Mutta.  
                                                _niitä hetkiä_
                            
ajatuksineen avaruuteen hukkuneena
                             eleistä, äänestä, ilmeistä
                                                            silmistä heijastaen syvää intohimoa

kiehtovia tieto(tulvia) galakseista tähdistä tähtikuvioista planeetoista taivaankappaleista ja.. oho taas satelliitti tuolla ja tuollakin näättekö !

ohimennen paluu maan pinnalle tähän hetkeen "oot ihana ja niin kaunis"

sellainen. hän
sellaisia mielettömyyksiä.
(Ja niitä hetkiä peiton alla lämmetessä pakkasen kirvelyä enää muistamatta olo vähän hönö tapahtuneesta
..oli ihan oikeasti ihmeellistä.)

                                       But.  
                                          _those moments_
                                  
his thoughts drowned into the space
                 gestures, voice, expressions
                                            eyes reflecting the depth of passion

intriguing floods of knowledge about stars asterisms planets celestial bodies and.. oh a satellite again there and there can you see !

briefly coming back down on earth to this moment "you're amazing and so beautiful"

like such. he is
that kind of absurdness.
(And those moments when warming up already under the blanket not remembering those frost bites and feeling a bit silly about all that happened
..it was all amazing n' I mean it.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Feel free to comment ♥ And give critic if anything like that should weigh on your mind :)