Päivitys

! Tiedän, lupailin jakavani sanaoksennuksen viime postauksessa !
Mutta ehkä jotain muuta sittenkin tähän väliin ennen sitä. Toisin sanoen kuvaoksennus. Voihan olla, että tämä blogivisiitti on lopulta ihan lyhytaikainen, niin voisi vaikka yhtä hyvin jakaa joitain muistoja. Tyhjennykseksi. Niitä näitä.

En ole tehnyt paljon yhtään mitään, ainakaan ihmeellistä ja hohdokasta. Instagram on ollut ainoa somekanava, koska se on helppo ja yksinkertainen. Otan kuvan ja jaan sen.
...

 Kohokohtina viimeisen parin vuoden aikana ovat olleet yleensä ne vierailut muualla päin, kun on päässyt ja jaksanut.

Kuten Tampereella isosiskon luona (minne muutti) ♥ kotona ♥

  Tai pikkusiskon luona ♥ (mm. ainakin)

( Lähdössä ammatti-ihmisiä tapaamaan.)

(Oho, tässä kohtaa vaihtui kännykkä, erikokoiset kuvat.)

En viitsi tyhjentää tänne kuitenkaan ihan kaikkea. Tai jaaritella yksityiskohtaisesti.

Olisihan siinä päiväkausiksi materiaalia, joten jos nyt ei kuitenkaan :D

 

Täällä on asustanut tällaiset kissakaverit  ♡ Suunnilleen vuoden verran nyt jo ♡

Juksu, itämainen lyhytkarva ja Hugo, cornish rex. ♡♡♡♡♡♡ 

(Pitää varmaan lisätä näistä kahdesta erikseen kuvia(•̀⌄•́) )

Pientä suurta mennyttä tulevaa

Hei taas. Siitä on pitkä aika.

Tulin kirjoittelemaan ihan vaan, koska teki aidosti mieli taas pitkästä aikaa kirjoitella.

Masennushan se kouluun paluusta kehkeytyi (tai paheni), mutta yritin tosissani saada opiskelun onnistumaan, joten siihen käytin kaiken energiani.

Sitten otin ja luin blogia läpi ja olisin voinut vaikka oksentaa. Mutta ihminen on se, millaisena olonsa tuntee ja sellaisena näkyy myös ulos päin, joten täytyy yksinkertaisesti ymmärtää, että olen käytännössä kaksi eri ihmistä. Nyt ja silloin, kun jaksoi. Vaikkakin miten imelä.

Päätin joka tapauksessa poistaa joitain juttuja ja tekstiä, paljon postauksia, vanhoja, uudempia... Koska voin. Ja tekee mieli uudistaa.

Hyvänä puolena luin myös niitä tekstejä, jotka tuo aivan parhaita muistoja mieleen. Sateenkaaritukka-ajoilta. Niitä lukiessa tuli oikeasti hyvä mieli. ♡♡

 Seuraava teksti, jonka aion tässä jonakin päivänä jakaa oli helpottavaa vihdoin purkaa  ulos. Täytyi yksinkertaisesti saada se pois sisältä, joten tänä vähän parempana kautena alitajunta lähti liikkeelle ihan itsestään ja yhtäkkiä aloin tehdä sanaoksennusta pystymättä lopettamaan. Varoitan vähän jo etukäteen, että voi olla ahdistavaa luettavaa.

(En edes oikeasti tiedä, onko lukijoita jäljellä, mutta jos olette siellä. Myös randomit ja uudet sekä vanhat. Aina tervetulleita ♡)

(Mikäpä muukaan vuodenaika se on näin mieltä kohentanut kuin syksy, halloween^

Kuvat viime vuodelta.)