Värjäsin kuulkaas tukankin sitä varten.
. . .
Ja hiukset.
Äh, mutta eletään nyt kerrankin (tai pitkästa aikaa). Lopputulos täysin sen arvoinen.
Helsingissä päästiin Isosiskon kanssa serkun viihtyisään asuntoon yöpymään.
Siellä tuoksui nostalgia. Vanhan puutalon utuinen tuoksu. Ja jalkojen alla oli narisevat puulattiat.
Ja sitten keikan lisäksi, sain ylimääräisenä elämyksenä vielä näkökulmaa elämään.
Teinimuistelmat ja nostalgiasta kohisevan pään.
♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥