perjantai 3. lokakuuta 2014

Romantikku

  Olo kuin imelletyllä perunalaatikolla. Ainakin tällä sokerimäärällä, mitä kylmyys saa kuluttamaan, brrh.
Nykyisin havahdun aina välillä niistä romantillisista arkihetkistä, joita kerääntyy kuin värikkäinä putoilevat vaahteranlehdet ikään. Ja sisikunnassa alkaa kuplimaan. Hyvä olo, tyyneys, rakkaus ja diipadaapa nam
syksyn hunajamarinoitu siirappisokeri.
Nyt alko muuten tekemään mieli uuniomenaa. hmm.


 
Saanko suositella mehua. Siis mehua viiniksi. Hannibal ~7e
Suosittelijanne sokerihiiri.
 
Hunajamarinoitu siirappisokeri. Sellainen olo, että se saattaa vaikka pysäyttää aamusumussa keskelle hiljaisinta katua, jotta ehtii kuvata tunnelman muistoksi.


Nii. Mitä yritän sanoa on että. Anteeks nyt vaan, mutta kyllä se oikeuttaa yhteen jos toiseenkin sydämeen sinne tänne ripoteltuna. Simppeli kun olen. Minusta jokaisen tulisi edes kerran elämässään kokeilla leikkiä romantillista.

Jos siis noin muuten ei pysty siihen=) Ne kaikki pessimistit ja muutkin negatiiviset! (köh, eräs tietty, köh)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti