Tämän harrastelijan digikameravehje (tai siis isoveljen). Meni ja hajosi.
Näihin mokoman laitteen ihan vikoihin otoksiin ja tunnelmiin sentään tallentui yksi harvinaisen paahtava juhannus. Niin me juhlattiin sen kaiken, tällä hetkellä epätodelliselta tuntuvan säkenöivän luonnon ja peltojen keskellä.
Rakastan. Aivan hurjan paljon. Tulkoon vaikka vettä kuin saavista kaatamalla.
Oi. Tulispa vettä kuin saavista kaatamalla. Sitten kun tänä kesänä mennään taas. Kaatosateessa savusaunominen tuoksuu ja kihelmöi aisteissa ihan omalla tavallaan.
Ja sitten tietenkin. Mummo on laittanut taas kakkukahvit ja me istutaan sen pienessä pirtissä uusina.
Ihan lapsina jälleen
Ihan lapsina jälleen
ja silti niin vanhoina kuin sama hetki on koettu aina uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥