tiistai 30. kesäkuuta 2020

Keväällä oli Siili


Ja voi kuinka söpö se siili olikaan <3

Näitä kun katsoo tulee jotenkin halu sheivata pää uudelleen :D

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Hän viettää juhannuksensa yksin, jotta ei tarvitse nähdä sitä pahoinpitelijää. Ikinä enää ikinä.


Mikä PUHtaus, mikä RAIKkaus

IHANA-hirveä juhannus, oli se vaan sen hikoilemisen arvoista. Siis, vaikka siivoamiseen meni puolet päivästä ja olinkin ihan vain itsekseni täällä.. isossa isossa talossa. Mutta kun sain juhlia kaikessa mielenrauhassa kuitenkin. Mikä oli ehdottomasti Tärkeintä. Se mielenrauha ja sitten tietenkin se, että saa kerätä kukkia ja käydä saunassa.

...On se vaan luksusta elämä hyväpalkkaisen veljen kämppäkaverina :D Mukavasti neliöitä, sauna ja terassi, jolle voi istua viilentymään sen saunan jälkeen vaikka kylmä juoma kädessä. Luonnonäänet kantautuen viereisestä metsästä eikä mitään kaupungin meteliä korvia särkemässä.

 
Hmm. Niin että yks kysymys vaan tässä herää. Miks mä oikein aloinkaan etsimään omaa asuntoa, kun on tällainen paratiisi, missä elää? Mun ensimmäinen viimeinen juhannus tässä asunnossa yksin. Varmaan.
...
 Ehkä.
...
..Tai noh, taitaa jäädä vielä nähtäväksi.

torstai 18. kesäkuuta 2020

Kesäpajan päätös piknik ja pari muutakin kuvaa paja-ajalta


☽ ☽ ☽🌻❀🌻❀🌻❀🌻☾ ☾ ☾

(^ Vaihdoin hameen tuohon ylemmän kuvan pitkähelmaiseen mustaan.)
.....
Olipas tänään vaan tosi hyvä päivä. Kaunis, leppoisa ja vielä vallan makoisakin. Seuraavaksi sitten ~ juhannus~ Silleen...

...kunhan saan nämä siivottua.

Huomenna. Täällä kaikessa yksinäisyydessä.

Melekone juhannus tiedossa siis ʘ‿ʘ

tiistai 9. kesäkuuta 2020

Rasismista sekä eräistä paskiaisista

Huomio: Lukijan ei tarvitse tietää mistä myrkyllisestä porukasta on kyse tekstissä. Ja siis teksti suunnattu muille valkoisille, mutta etenkin mainitulle myrkylliselle porukalle. Tarkoitus ei tosiaan ole yrittää olla näsäviisasteleva, mutta aihe vaan on niin tärkeä toistettavaksi usein. Ja laajalle.



Kun on saanut väliä niistä ihmisistä ja niistä ajoista, niin on voinut ihan kunnolla suorasti sanoa, että se porukka oli aivan saatanan myrkyllinen. Siis henkilöitä, jotka uskoo olevansa...  tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolella ihan täysin varmoina hyvyydestään.... HMmm. En haluais jaksaa mennä yksityiskohtiin, mutta kaikennäköstä selkäänpuukottamista sekä katkeruudesta ja kiusaamisesta ja julmasta huvista, mustasta huumorista elämistä. Tuossa porukassa karisi aika äkkiä kaikki viimeisetkin epäilykset siitä, että voiko vai ei huumori olla vahingollista. Kyllä voi. (<-Tästä on siis jo aika kunnolla aikaa, en äkännyt tätä totuutta tyyliin: eilen.)

Myrkyllisiä jotenkin sellasella painostavalla ilmapiirilläkin, että jos sanot jotain vastaan niin oot se seuraava, joka joutuu selän takana keskustelujen riepoteltavaksi. Okei, en aio valehella itelleni, se porukka aivan varmasti haukku ja arvosteli muakin, aivan varmasti, ei mitään epäilystä. Ja näin jälkikäteen harmittaa, että ei pystynyt, vaikka yritti. Ei pystynyt seisomaan omien mielipiteiden takana ja olla näkyvästi, kuuluvasti vastaan niitä asioita, joiden tietää olevan väärin. Väärin tasolla rasistiset, ableististiset, seksistiset jne. kuvottavan vahingolliset jutut kuten (vauva)raiskausvitsit.... 

Että

Jep jep jep. Cool cool. Ei yhtään aiemmin herännyt irrottamaan itteä sen raskaasti ahdistavan, pelottavan ja usein niin häpeilemättömästi myrkyllisen piirin kourista. Sellaisen, niiden itse kehittelemän pienen pienen kuplan "parempia ihmisiä" -joukkiosta. 


Ja sitten kun sille yhdelle ainoalle kerroin ja perustelin suoraan (En aina aivan täydellisen rauhallisesti, koska puhuminen sekä argumentointi on taitolaji. Ja sitten turhautuminen. Ja sitten huutoitku sentään.) että tuo on rasistista ja se tekee ihmisestä rasistin. Pis_te. Sille on nimityskin, kun on ihan totaalisesti "sitä pahaa, sitä aitoa" rasismia vastaan ja ite tekee "vaan harmittomasti" niitä rasistisia juttuja. Hipsterirasismi. <- Lainaus suoraan suomennettuna: "Hipsterirasismi on tyypilliseksi luokiteltuun rasistiseen käytökseen osallistumista ja sen puolustamista sillä, että käytös on tapahtunut ironisesti tai satiirisesti."- Wikipedia

Niin sitten tämäkin minulle uskottu ihminen loukkaantui todella verisesti, niin syvästi, että nokka pystyssä marssi oitis kavereilleen kertomaan siitä, "Mitä se on mulle sanonut!". Että tästä tullaan kyllä juoruamaan. Koska ihminenhän ei voi itsekriittisesti peilata ja itsenäisesti pohtia, olenko nyt sittenkään niin täydellinen kuin uskon.


Ja kuulkaapa nyt, muutkin kuin myrkylliset hirviöt. Totuushan on, että kun vain synnyt valkoihoisena, niin valkoinen ylivalta yksinkertaisesti hyödyttää sua, uskoit olevasi kuinka erillinen siitä tahansa. Ei kenellekään varmasti epäselvää, että ajan saatossa on rakennettu, johonkin syvälle yhteiskunnan ytimeen, mielikuvia ja pelkoja erilaisista ihmisryhmistä, jotta nämä eivät saisi ihmisarvoa tai ihmisoikeuksia. Muunmuassa ihonvärin tai etnisen taustan tai uskonnon takia. Ja niin edelleen. Niin siitä on muodostunut kansan mieliin sellaista muhivaa mätää, vaikka alitajuntaisestikin, joka vielä edelleen pitää noita ryhmiä alempiarvoisina, vaarallisina, likaisina, epäinhimillisinä - tajuatte varmaan. Uhkana. Sellaisena, että pitäisi päästä eroon. Mädällä tarkoitan ilmiselvien natsien lisäksi puhdasta tietämättömyyttä tai niitä tavallisia ihmisiä, jotka ovat mielestään vain vähän, jopa hyväksyttävällä sekä ymmärrettävällä tavalla rasistisia. Ei samanlailla niin radikaalisti, mutta kuitenkin vähän niin kuin "Onhan ne kuitenkin synnynnäisesti sellasia..vaarallisia." Eikä sitä läheskään aina voi päältäpäin katsomalla nähdä, kuka kantaa ja mitä rasistisia kuvitelmia totuutena mielessään.

Ja nyt kun tämä on laaja koko yhteiskunnassa vaikuttava asia niin, että vaakakuppi auttamattomasti on kallistunut valkoihoisen eduksi, niin me hyödytään siitä tavoilla, joita ei edes voida kunnolla tajutakaan. Kun olemme - useinkin käytettynä esimerkkinä - vaikkapa työhaastattelussa ja samaan asemaan olisi hakemassa mustaihoinen henkilö. Voit tässä vaiheessa uskotella itsellesi, että tällä henkilöllä on aivan täysin samanlaiset mahdollisuudet päästä valituksi kuin sinullakin. Mutta totuus on yksinkertaisesti se, että sinun ei tarvitse pelätä ihonvärisi takia tuletko valituksi vai et. Se ei käy edes mielessäkään. Mistä aivan samasta syystä kilpahakija joutuu olemaan varuillaan ja jopa mahdollisesti toivomaan-rukoilemaan, että ei tule jätetyksi edes harkitsematta haluamaansa työhön. Koska ei voi olla koskaan varma, kuka on vähän sellainen piilorasisti ja missä asemassa keikailee. Kuten esimerkiksi firman pomona. (Niin. Ja tämä - siinä xenophobiassa marinoitunut yhteiskunta - on kyllä kanssa järjestänyt asian niin, että sinne korkeisiin asemiin on päässyt paljon niitä vihaajia.)




Sitten on niitä vaarallisempia mahdollisia lopputulemia, eli jyllätessään. No. Rasismi voi tappaa. Ja tappaakin. Niin syvästi kuin se on yhteiskuntiin juurtunut, se aiheuttaa oikeita ihmishenkien menetyksiä suhteettomissa määrin. Koska vihaan lietsotut ihmiset voivat helposti roihahtaa kunnon ilmiliekkeihin aatteissaan. Tehdä kostona, oikeutettuna puhdistuksena ihan mitä tahansa vihansa kohteelle. Näiden viharikoksien lista on loputon ja niitä tapahtuu kaikkialla maailmassa minne menetkin. MYÖS poliisien toimesta. Tai jopa pahimmin nimenomaan poliisin taholta. Rasistista poliisiväkivallan käyttöä pystyy seuraamaan itseasiassa juuri tällä hetkellä eturivin paikoilta, jos seuraa Amerikassa tapahtuvia rasismin sekä poliisi-instituution vastaisia protesteja. NIIN, vaikka siis, rasistiset viharikokset eivät ole tietenkään ainoa tapa, joka aiheuttaa vahinkoa ja kuolemia syrjityille vähemmistöryhmille. Sillä tavoin kuin vihan juuret kiemurtelevat kaikkialla, myös niiden seuraukset ovat paljon monimutkaisempia kuin päältäpäin saattaisi näyttää ja ne myös usein saavat alkunsa (näennäisen) pienistä epäkohdista.


(Iiiiihan vain pari esimerkkiä. Amerikassa poliisi on medialle esiintynyt olevansa protestoijien puolella, mutta kameroiden häivyttyä on aloitettu raakalaismaisuudet.)

Ongelma on niin valtava oikeastaan täällä omassakin maassa, että voi hyvin ykskantaan vaan sanoa, että yhteiskuntamme on rasistinen. Ja jos et itse aktiivisesti taistele sitä vastaan tai työskentele oppimaan, millä kaikin tavoin se aiheuttaa vahinkoa. Olet osa sitä systeemiä. Otat vain mielellään vastaan ne hyödyt - kuten aiemmassa esimerkissä työhaastattelusta vaikkapa - joita et edes tajuakaan saavasi. Tiedättehän, sillä tavoin kuin siinä sanonnassa kalasta, joka ei näe vettä ympärillään. Sitä rasismia ja sen antamia hyötyjä vaan hengittää sisäänsä ihan silleen ohimennen huomaamattaan joka päivä, samalla kun on se toinen osapuoli, joka jää vääjäämättä jalkoihin, kun suositaan vain tietynlaisia ihmisiä. Eli ei mitenkään riitä sanoa arkipäiväisen pinnallisesti "En hyväksy rasismia." jos kuitenkaan et edes tiedosta kaikkea rasismimääritelmän sisällään pitämiä eri tasoja tai syvyyttä. Rakenteellisen rasismin vaikutusta joka elämän osa-alueilla. Esimerkkeinä rakenteellisesta rasismista voisi olla vaikkapa se, kun markkinoilta löytyy huonosti tai ei ollenkaan mustille/tummille ihonsävyille mm. meikkivoiteita tai sukkahousuja (Aatelkaa! Asiaa on alettu vasta ihan viime vuosina korjaamaan. Eikä edes kovin hyvin.) ja vaarallisemmassa laidassa taas, kun lääkärishenkilö on sitä mieltä että on oikeutettua tehdä hoitotyö huonosti, jopa hengenvaarallisen huonosti, jos siis yksinkertaisesti..... ei vaan pidä potilasta omissa silmissään arvokkaana, ihan vaan ihmisenä.
Ja sitten on vielä ne poliisit.

(Tämä on tosin kokonaan oma aiheensa eli jätän tähän vain tämän kuvan toistaiseksi. Poliisi puolustamassa käytännössä natsimarssia rasismia vastustavilta mielenosoittajilta vaarallisin (projektiili)asein, kiva kiva. Linkki itse juttuun.)

Mm-hm. Jep.

Jos levitämme itse alitajuntaan rasistisia mielikuvia sekä stereotypioita, vaikka "vain" vitsienkin muodossa, joku rasismin kohteena ollut ihminen ei voi nähdä sinne sinun pääsi sisälle, kuinka ajattelet "Se on ihan vitsi vaan, en minä ihan oikeasti." Ja kyllä, se huumorin laji sattuu jollain niin halveeraavalla tavalla, pelottavan halveeraavalla, jos sitä joutuu kuulemaan päivittäinkin. Tai on joutunut pelkäämään niitä aitoja rasisteja koko elämänsä. Voit toki tehdä niitä vitsejä tai muita pikkurasistisia asioita piilossakin, mutta kyllä ne sieltä jossain vaiheessa näkee päivänvalon. (<- Myrkyllinen jengi hoi!)

Kun uskotaan, että VAIN ainoastaan "ne aidot, ne pahat" rasistit levittävät vihaa pelkomielikuvilla, stereotypioilla ja häpeilemättömän alentavalla huumorilla rasismin kohteestaan, valehtelee itselleen. Et ole yhtään sen parempi kuin ne aidotkaan, jos ero teidän välillänne ulospäin on se että. Niin, mikäs se ero oikein onkaan? Ei niin kerrassaan mikään.

Kyllä, myös n-sanan käyttö - tiedätte kyllä minkä - tekee rasistin.

^ Eli kenellä luulet olevan ainoa validi näkökulma ja sana asiassa? ^
Meillä ei ole samanlaiset kokemukset maailmassa kaikilla. Piste. (Joo en osant piirtää hirvelle jalkoja. Kämä teos on :D)

Sivullisten hiljaisuus sekä sivistyneesti tapahtunut huomaamaton rasismi ilman suureellisia sekä vaarallisia tekoja tai paapatusta, on todellisuudessa se vaarallisin rasismin muoto. Se päästää ne hiekanjyväset, pienet teot ja sanat läpi ja vellomaan yhä pahemmiksi, sekä validoi "aitojen ja pahojen" rasistien näkökulmaa entisestään. Ja niitä hiekanjyviä riittää valtaviksi vuoriksi asti vaikuttamaan yhteiskuntaan. Vertaa, kottikärryllinen kivenmurikoita (ne "aidot rasistit"), kumpi on pahempi. Eli sellainen keskustelun sävy kannattaa heti pudottaa, että koska olen todellisuudessa sivistynyt ja kun en minä edes kuitenkaan tarkoita pahaa. Kannattaa opetella näkemään oikeutettu viha, vaikka omasta mielestäsi olisi kyse pienestä asiasta. Se on rasismista kärsivien päivittäisen eletyn elämän kokemus vastaan sinun mutuilu asiasta, että nojooooo mutku ei tuo vaikuta vakavalta.

Lisään vielä, että jos joku mustaihoinen on sinulle sanonut vaikkapa et "Ihan okei, ei mua haittaa et käytät sitä sanaa.", niin muista, että aina on niitä ihmisiä, jotka puolustusmekanisminaan on sisäistänyt omaan alitajuntaansa sen itseensä kohdistuvan vihan tai alempiarvoisuuden tunteen. "Pitää olla tosi chill mustaihoiseksi, niin mua ei aleta vihaamaan tai herranjumala pelkäämään." Tätä kutsutaan sisäistetyksi rasismiksi.

(Joku vanha kuva ^ "Nyt loppuu se kirjottaminen!")

Mutta juuuh. Vieläkin tahtois lähteä rönsyämään muihinkin pointteihin, mut josko tuossa tuli tarpeeksi oleellinen. Ja kyllä. Piti vaan yksinkertaisesti saada vääntää tää rautalangasta. Toistan, että tärkeästä aiheesta kun on kyse. Ja kertaus on opintojen äiti. Tai jotain sen suuntaista? Nooo, oli miten oli. Kiva, että jaksoit lukea tänne asti :D


[Ps. Feikki esiintyminen rasistina/jonain sortajana tai muuna irvokkaita ideologioita kannattavan poliittisen henkilön fanina ei ole hauskaa. Ei se näytös käännä jollain psykologisella ihmetavalla ihmisiä noita asioita vastaankaan, mutta on kylläkin naurettavaa. (kts. uudelleen  kohta hipsterirasismi) Se juna meni jo kauan sitten, ei oo älykästä käytöstä sarkastinen heittäytyminen julmaksi kiusaaja-paskiaiseksi. Muistuttaa erehdyttävän paljon yläasteella huonoitsetuntoisten nuorten käymää rinnan röyhistelyä, kuka uskaltaa olla kaikkein rajuin rääväsuu porukassa. "Meitä ja meidän inside juttuja ei vaan ymmärrä muu maailma." (Viittaus aiemmin mainittuihin myrkyllisiin mulkeroihin jälleen :D :))) hihi )]

torstai 4. kesäkuuta 2020

Pupu


 Vain yhessä kuvassa noi korvat.. Nooo. Pupu sitä oltiin kuitenkin.

 En osannu päättää mitkä kuvat laittaisin tähän, niin laitoin kaikki muokkaamani.

Ei itserakkaudella rajaaaaaa-aaa (kannata olla)


Kesä ja kerhoilu


Ihan sellasta päivitystä aattelin vaan tehä, kun se Tutun etäpajakin päättyi jo viime kuun lopussa enkä vielä ollut ehtinyt sitäkään mainitsemaan. Eiku.... Viime viime kuun lopussa päättyi :c Eniveis. Ei vaan ihan tuntunut siltä alkuun, kun jatkoin itsenäisesti edelleen kaikenlaista taideprojektia tuolla lattialla samanlailla kuin pajankin aikana. Yhtenä kuulaan aurinkoisena kevättorstain aamuna sitä vaan päätökseensä tuli Tutu ja olevinaan ois pitäny uskoa, että siinäkö se nyt oli. Varmaan sitten niin.. Pyh.

Oli miten oli. Se miks tuli mieleen, että hei joko se Tutu on ollut ohi jo kuukauden, johtuu siitä, että mulla alkoi jälleen uusi (kolmas? neljäs?) paja ja edeLLEEn saan jatkaa luovia taiteellisia projekteja itsenäisesti :D Etäpaja kun tämäkin on. Toisin sanoen vieläkään ei tuu hetkeen tuntumaan siltä, että "Tutu" ois ohi tai että ois tyhjän päällä eristyksissä muusta maailmasta ilman mitään kummoista sisältöä tai toimintaa päivissä. Ja tällä kertaa tää on sellanen kesäpaja. Ihan siis kirjaimellisesti nimeltään Kesäpaja. Neljän viikon paja ja tämä mennyt viikko oli toinen eli puolivälissä ollaan. Aika lyhyt tämä siis on. (Alla muuten yksi tehtävistä: esittäytymisvideo. ......Ja joo on hassu ajatushyppy siinä yhdessä kohtaa, tiedän.)





Voikohan olla mitään leppoisampaa kuin tällaset ~~ Eksklusiiviset ~~ (uuu) työpajat (ei ihan joka nurkan takaa löytyne samanlaista työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa), että pääsee valituksi tiiviiseen ryhmään kanssaelämäntapataiteilijoita tai luovia mieliä yleensäkin ja sit meille annetaan välineet - jotka siis haetaan maanantaisin pajalta ihan paikan päältä - ja raamit joiden mukaan saadaan askarrella, kuvata, piirtää, kirjoittaa ja luoda kaikkea mieltä haastavan kiinnostavaa pientä-suurta tehtävää. Tarvittaessa ohjauksen avuin. Niin ja ollaan leivottu! Minkä ohjaus taas tapahtui etänä teamsin kautta ja hyvin toimi sekin. Ja siis, mä haluan sanoa vielä toiseen kertaan varmennukseksi, että leppoisalla tarkotan oikeasti leppoista. Yläpuolella nähtävissä esim. kun bongailin valokuvaustehtävää varten asioita pilvistä selälläni löllötellen. Se on kurkkiva pupunen btw se kuvio siinä pilvessä.


Niiiiiin, no toki, etätyöskentelyn ansiota varmasti osittain sekin, että on voinut löllötellä ulkona, mutta toisaalta mun käsitys on ollut se, että aiempina kesäpajoina on paljon mm. ulkoiltu myös. Ja kaikkee muutakin rentoo.

Mutta mutta, kaiken etäpajailun lisäksi sitten, näinä loppuina kolmena viikkona saadaan mennä yhtenä päivänä viikossa ihan sinne nuorten taidetyöpajallekin, silleen oikein fyysisesti kasvotusten kahtena pienempänä ryhmänä työskentelemään ja hengaamaan. Sopivilla turvaväleillä tietenkin. Keskiviikkoisin elikkä eka "paikan päällä -pajapäivä" oli eilen. Ja oli muuten kotoisa olo, siitäkin huolimatta, että rakennus oli aika hiljainen ja kaikenlaista varovaista hiipartelua sai harrastaa ettei yhdessä paikassa olisi kerralla liikaa porukkaa :D Mutta tosi tervetullutta vaihtelua tähän yhden talon ympärillä pyörimiseen tai sisällä kyhjäämiseen joka tapauksessa!


Mutta jooh. Ei kait tässä muuta. Erittäin jännää on. Pajailu ja tämä pieni elämäni tämänhetkisessä ajassa yleensäkin.  

Että muutoksia on ollut ja toisaalta kuitenkaan ei ole ollut. 

Ja sepä juuri onkin erittäin hyvä asia se 🌻