Leirillä oltiin viime kuussa (18.-21.11.)

Minun lapsuusmaisemissa. Jotain tiettyä nostalgiaa siinä kyllä oli <3 (Kuvi-pajaan sisältyvä Nuotta-valmennus oli siis kyseessä.) Ja pakko sanoa, että oli se vaan niin erilainen maailma, että oltiin kyllä ihan kuin jossain..

Toisessa Maailmassa siellä. 

(Ekapäivän tapahtumat yläpuolen kuvissa ^ 3 uintia jäisessä järvessä oli kyllä ehkä parasta vähään aikaan. Tuntui niin hyvältä uskaltaa uhmata sitä kylmän ja sysipimeän veden pelkoa.)

 

Se oli sellainen (ainakin tälleen jälkeenpäin mielessä muuntuneena) unenomainen paussi jokaiselle jokaisen omasta kärrynpyörästä. Tai päivärytmistä ja -järjestyksestä. Jostain sieltä tavallisen ja harmaan loskan keskeltä satumaailmaisen harmaaseen loskaan :D

..... 

Metsän keskelle.

 .....

Kauas kaikesta.

Mutta siis ihan hemmoteltuina vietäväksi läpi aivan mahtavan kokemustulvan. (<3)

Että oli siellä vaan rentoa.

Ja silleen...

Myös ENERgisoivaa.

Ihan oikeasti, en sano muuten vaan huvikseni :D

Seinäkiipeiltiin ja käytiin nuotioretkellä, uitiin (tai 2 meistä siis) järvessä, kokeiltiin korukivenhiontaa ja teatterimaskeerausta, saatiin paijata eläimiä, oli leikkaa + liimaa -askartelua, ekoase- sekä jousiammuntaa... Ja vapaa-ajalla lupa käydä salilla sekä uimahallissa vapaasti. (Olikohan siinä kaikki?) Että kokoajan sellaista mielenkiintoista ajanvietettä. Vaihtelevasti sopivissa määrin kevyttä ja sopivissa määrin raskasta. Ja välissä sitten tietty aina hyvin lepoa ja taukoa.

(JA ruokaa. Ja pelejä keskenämme.)

 

(Tein muuten oikein kunnon itserakkaustaulunkin siellä. Niin kuin oikealla näkyy. Tuli kyllä tarpeeseen <3 ^)

Jep. Ihan sellainen tavallinen leiri siis vaan :D Mutta ikimuistoinen kokemus kuitenkin! Silleen näin vanhalla iällä päästä lapsekkaasti touhuamaan joka päivä jotakin välittämättä muusta kuin siitä mitä ohjelmassa seuraavaksi :D Kuten silloin kersana niillä lukemattomilla leireilläkin aikoinaan. <3

  
Tai noh, niin, lapsekkaasti joo. Mutta Sirja vaan ois tietty voinu skipata eskarilaisen innolla kiljumisen siinä paikkeilla, kun ohitettiin meidän kotia.
 ...
"Ei tässä linkissä pystyny nukkumaan."
...
No ei kait, kun joku yks Sirja siinä suoraan edessä mekastaa "Tuolla ois meidän postilaatikot! ...Tai no, ei ne kyllä nyt näy."
...
*jatketaan vähän matkaa keskustasta eteenpäin*
...
"Jaaaa sitten saatte nauttia taas metsämaisemasta."

(HAH :D Eli kannattaa ehdottomasti ottaa minut turistioppaaksi seuraavallakin kerralla :D)
 

Mutta juu, oli se vaan aika kivaa tällä porukalla päästä hengaamaan oikein kunnolla enemmänkin kuin ne päivät pajalla.

Vielä tässä ennen kuin tää kaikki päättyy. Ja tiet erkanee ja on sanottava hyvästit kaikille. 

Joulukuun puolivälissä siis.

Mikä tarkoittaa, että

enää kaksi viikkoa Kuvi-pajaa jäljellä. (</3)

(Niinpä. Mihin tää aika on mennyt???)