Niinpä. Huomaisko tästä ehkä kenties sen, että mun päivistä on jäänyt joku arkirytmi pois? Kun tätä tekstiä vaan tulee nyt tahdilla blogiin.
Kun tavallisestihan se menee niin, että kirjoittelen aika laiskanpuoleisesti milloin välillä ehdin ja sitten sitä vaan tapahtuu perinteinen: OHO hupsista, ehti mennä useampi viikko tuossa ennen kuin sain viimeistellyksi ja jaetuksi koko postauksen. Eikä se siis minua itseäni haittaa ollenkaan, kunhan teen huomion tässä. Mutta siitä huomiosta mulle tuli mieleen. Joskus kauan sitten mainitsin miten jotain, nyt jo reilusti yli vuosi takaperin, kirjoittelin sellaisia.. taisin kuvailla, että supernovelleja? No ei ne.. varsinaisesti Novelleja ole, mutta nyt tällaisen hitaan elämänvaiheen aikana tuntuu siltä, että voisi viimein jakaa niitäkin tekstejä. Tai no, muisteloita oikeastaan. Tämän "OHO hupsista" kanssa vaan meni tällä kertaa (laskee) ... noin vuosi ja 2 kuukautta?
Ja se päätös, että nyt voisi olla näiden aika tuli tehtyä tässä tänään, kun sanoin itselleni, että turha se on minun kanssani kamppailla tästä asiasta. Tiedän että kuitenkin haluan jakaa ne jossain vaiheessa. Siitäkin huolimatta, että sitten ehkä mahdollisesti saattaa voida vähän hävettää. Siksi, että aiheena niissä kirjoitteluissa oli. .. No siis teinivuosistani kirjoittelin! Eikä edes mitään super jänniä juttuja. Ihan sitä sellaista mitä teinin elämä nyt vaan voi olla. Mutta teen tämän ihan vaan, koska. ha - lu - an.
Jep. Ei tarvita muita syitä. Oikeasti.
( ^ Siihen sitten oli paras laskea pyllyränsä.)
Eli mielipiteensä voi pitää ihan omanaan, jos lukee nämä kokonaan alusta loppuun. Tietteks sillee, jos nei oo kauniita ajatuksia.. mitä herää :)
Tämä postaus toimii ennalta varoittavana. ..selittelynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥